tiistai 24. tammikuuta 2017

Viime aikojen ruokia

Heippa! Edellisestä päivityksestä on vierähtänyt yli pari kuukautta. Tauko on tehnyt todella hyvää. On saanut keskittyä juuri niihin asioihin, jotka nyt ovat tärkeitä. Blogi ei ole pyörinyt mielessä muutamaa hassua kertaa lukuunottamatta. Myös kamera on pysynyt visusti hyllyllä.

Instagramia sen sijaan olen päivitellyt toisinaan hyvinkin ahkerasti. Kaivelin sieltä teille esille muutamia ruokakuvia ruoista, joita olen viime aikoina nauttinut. Toivottavasti saatte jotain ruokainspiraatiota vaikkapa käynnissä olevaan vegaanihaasteeseen.


Hengissä siis ollaan! Vielä en tiedä, koska olen valmis palaamaan kunnolla takaisin blogin pariin - aika näyttäköön. Siihen asti moikat! ♥

maanantai 14. marraskuuta 2016

Mansikkainen mantelikerma ruokosokerihasselpähkinöin

Oletteko kuulleet aiemmin mantelikermasta*? Kermasta, joka sopii kaikenlaiseen ruoanvalmistukseen aina makeista leivonnaisista ja jälkiruoista suolaisiin kokkauksiin? Kermasta, joka on täysin soijaton, kasviperäinen ja luomulaatuinen? Kermasta, jonka hinta on vähintäänkin kohtuullinen - jopa edullinen? Kermasta, joka käy oikeastaan kaikille ruokavalioon katsomatta? Jos ette, niin nyt olisi vihdoin sen aika!

 
Mansikkaiseen mantelikermaan tarvitset:

noin 100gr kotimaisia mansikoita

Sulata mansikat miedolla lämmöllä mikrossa tai huoneenlämmössä. Kaada mantelikerma kulhoon ja vatkaa se kevyeksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää joukkoon esimerkiksi haarukalla murskatut mansikat. Jaa mansikkainen mantelikerma jälkiruoka-astioihin. Koristele annokset kotimaisin marjoin ja kanelisin ruokosokerihasselpähkinöin.

Kanelisiin ruokosokerihasselpähkinöihin tarvitset:

kourallinen hasselpähkinöitä
noin 1rkl ruokosokeria
ripaus kanelia

Paahda hasselpähkinät kuumahkolla pannulla. Kun pähkinät ovat saaneet riittävästi väriä, lisää sekaan noin ruokalusikallinen ruokosokeria. Anna sokerin sulaa kokoajan sekoitellen. Varo polttamasta. Sokerin tulisi sekoittua tasaisesti kaikkiin pähkinöihin. Lisää lopuksi joukkoon makusi mukaan kanelia. Anna jäähtyä.

pst. Kaikkia sokerikiteitä ei kannata sulattaa täysin suliksi, jotta pähkinöihin jää ihana rapeus ja rouskuva tekstuuri.

tiistai 8. marraskuuta 2016

Luonnonkosmetiikan helmiä tarjouksessa


Moikka! Tulin vain pikaisesti vinkkailemaan, että Hyvinvoinnin Tavaratalosta saa ensi viikon maanantaihin saakka kaikista Madaran tuotteista 25%:n alennuksen kampanjakoodilla MADARA45. Jos omia varastojaan ei tarvitse täydennellä, kannattaa pitää mielessä pian koittava joulukuu ja mahdolliset joululahjat. Lahjojen ostossahan ei voi koskaan olla liian ajoissa - eihän vaan? ;) Samalla suosittelen tsekkaamaan hetki sitten avatun Hyvinvoinnin Tavaratalon Joulupuodin, josta löytyy mielenkiintosia lahjaideoita niin naisille, miehille kuin lapsillekin. Ihania lahjapakkauksia, parempia siivousaineita, maistuvia suklaaherkkuja... - kaikkea mitä suinkin vain voi toivoa!


Eikun ostoksille sitten vaan!

PS. Lämmin kiitos jokaisesta edelliseen postaukseen tulleesta kommentista. Ette uskokaan kuinka suuri merkitys niillä on. ♥

tiistai 25. lokakuuta 2016

8 vuoden taistelu


Minun on avattava suuni. En enää pysty pitää asioita sisälläni. On sanottava ääneen se, joka syö minua joka ikinen päivä. 

Elettiin vuoden 2008 kevättä. Olin onnellinen ja iloinen teini-ikäinen tyttö. Kävin koulua, harrastin luistelua ja viihdyin hyvin parhaan ystäväni seurassa. Tein juuri niitä asioita mitä "tavalliset" 17-vuotiaat tytöt tekevät. Jotain sinä keväänä kuitenkin tapahtui.

Saimme idean laihduttaa pari kiloa kesäksi. Kilot lähtivät hetkessä annoskokoja pienentämällä. Pienentynyt numero vaa'assa teki oloni itsevarmemmaksi ja paremmaksi. Vaatteet sujahtivat helpommin päälle ja turvonnut olo oli poissa. Kaikki asiat tuntuivat paljon paremmilta ja valoisammilta.

Parin kolmen viikon päästä ruokavalioni oli muuttunut entisestään. Enää ei riittänytkään annoskokojen pienentäminen vaan tilalle tuli useiden ruoka-aineiden rajoittaminen. Ei sokeria, ei pastaa, ei riisiä, ei leipää... - ei mitään, josta sai energiaa enemmän kuin hedelmistä tai vihanneksista. Ruokalassa lappasin lautaselleni vain kevyttä jääsalaattia ilman kastikkeita.

Kesällä painoni oli laskenut 46 kiloon. Kroppa näytti paremmalta kuin koskaan aiemmin. Bikineissä kulkeminen ei aiheuttanut tuskaa eikä mikroshortsit tuntuneet enää yhtään huonommilta vaihtoehdoilta. Sain paljon kommenttia muuttuneesta ulkomuodostani ja hymyillen otin jokaisen arvostelun vastaan. Hiljaa mielessäni kuitenkin mietin, että tämä ei riitä. Haluan olla vieläkin pienempi ja kauniimpi. Parempi.

Tuosta alkoi helvetti. Helvetti, joka on kestänyt tuskaiset 8 vuotta.

Jok'ikinen päivä sairastumisen jälkeen on tuntunut vaikealta. Aamiainen on jäänyt väliin niin monia kertoja, että puhutaan tuhansista päivistä, tuhansista syömättä jääneistä aterioista. Samoin on käynyt lounaan kanssa. Vaikka vuosien varrella - tai pääosin viimeisen vajaan kahden vuoden aikana - olen saanut nostettua painoni normaaleihin lukemiin, ei mikään kuitenkaan ole juurikaan muuttunut. Syömiskäyttäytymiseni poikkeaa edelleen huimasti siitä mitä sen tulisi olla tai mitä haluaisin sen olevan. Pääni sisällä velloo edelleen useita kertoja päivässä mietintä siitä kuinka kelvoton olen. Kelvoton, lihava, riittämätön, ruma... - ja sairaskin vielä.

Toisinaan olen ollut siinä pisteessä, että en jaksa enää. Mikään ei innosta eikä mikään tunnu miltään. Jokainen vastoinkäyminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta, siltä, että enää ei jaksa yrittää. Niinä hetkinä sanon itselleni, että kaikesta voi selvitä. Kaikki voi vielä muuttua. Siihen saattaa mennä aikaa ja voimavaroja, mutta sisukkaasti taistelemalla ollaan joka päivä edes hitusen lähempänä sitä terveempää minää. Sitä minää, jota olin ennen sairastumistani.

Ikinä en ole ollut luovuttaja enkä sitä tässäkään tilanteessa aio olla. Taistelen niin kauan kunnes pystyn hymyillen ja rehellisesti toteamaan ääneen, että minä olen kaunis ja täysin riittävä juuri tällaisena - aivan kuten te kaikki muutkin siellä ruudun takana.

Nyt kuitenkin suljen suuni tältä erää. Muistakaa kuinka ainutlaatuisia olette ja mihin kaikkeen pystytte. Pitäkää itseänne upeana ja hienona persoonana - myös niinä vaikeina päivinä. Älkää soimatko itseänne vaan pyrkikää löytämään asioista ne hyvät puolet. Kaikki hyvä tulee nimittäin sisältänne eikä ulkomuodollanne loppujen lopuksi ole juurikaan mitään väliä. Olit sitten pyöreä tai laiha, olet sinä. Upea ja ainutkertainen sinä.

Kiitos ja anteeksi - jatketaan taas kun siltä tuntuu! ♥